Keksin keksi-linnan

Pois alta perinteiset kermakakut,

juhlapöydän kruunaa

keksilinna.
Uman ykkössynttäreistä täällä.



Niin siis kekseistä koottu kyhäelmä.
Kuumaliiman sijaan käytin vaalenpunaista sokerimassaa.

 

 

Vallan mukavaa rakennuspuuhaa! 
Ja maistui lapsille ja aikuisillekin!

Melkein kultatuoli

Terassikalusteiden tuunailua 

on pitänyt sisällään tämä viikko.

Muuttokuormasta bongattu tavallinen musta rahi 

sai uuden asun kultaisesta spraymaalista.

Kolme minuuttia siihen meni.

Huomioiden sekin aika, 

kun melko innokas apuri piti hämätä muihin hommiin.

Kovasti odotan, että tuunailuissani lapsista olisi apua..

Tai voisi tuunata ajan kanssa.

Terassikelit on melkein täällä, ja

me on melkein muutettu jo ulos..

Täällä yksi aikaisempi kultaspray tuoli.

Ja täällä yksi aiemmin rakennettu rahi.

Uneksinut unista

Sen kunniaksi, 

että perheenjäsenemme ovat viihtyneet omissa sängyissään koko yön, lanseerasin uuden ikkunalaudan.

Makkarista aiemmin täällä.

"Uusi" ikkunalauta on tehty suksesta.

Niinku vanhakin,

ja suksista tehty ennenkin naulakkoa ja hyllyä ja vaikka mitä..

Kesällä maalasin vanhan suksen liitutaulumaalilla.

Nyt se kiinnitetiin ikkunan alle.

Niin ja siihen voi liidulla kirjoittaa kaikkia viestejä, 

mitä yöllä tulee mieleen..

Myös "verhotanko" on tehty suksista.

"Verhona" edelleen mun häämekko.

Uusi päiväpeitto olisi tilauksessa.

Sellanen virkattu "pitsinen".

Tuskin teen itse..

Yön jälkeen tulee aamu.

Ehkäpä ensi kerralla siitä..

Kun suksi ei luista

Otsikko viittaa nyt tällä kertaa taas siihen,

että suulissamme on kasa eilispäivän suksia.

Niistä on yritetty tehdä vaikka mitä.

Esim. valokuvahyllyt

henkarinaulakko

ikkunalauta ja verhotanko

No on joskus hiihdettykin ja täälläkin.

Tällä kertaa suksista synnytettiin naulakko eteiseen.

Tai eihän tuossa paljon tekemistä ollut.

Pesin sukset

ja ruuvasin ne seinään 
(no joo, Jouni ne ruuvas). 

 

 

En muista onko tämä kaappi esitelty täällä.
Löysimme sen puorista, 
jossa se oli 60 vuotta odotellut sisään pääsyä. 
Se on hieno! 
Ja kätkee meidän takit.

 

 

Iivoa odottaessani hiihdin paljon.

Viime talvena en hiihtänyt lainkaan,

johtuen siis siitä, 

ettän näillä lakeuksilla ei latuja saatu.

Mitäköhän nyt pitäisi harrastaa, 

että saatais synnytys käyntiin?

Sammaltossu

Olipa kerran iso vanha tossu. 

Luultavasti pikkukätösin Aasiassa tehty,

monta talvea jo ulkona viihdyttänyt melko kärsinyt kukkakori. 

Jotain tossu kaipasi.

Iltasatuna on nyt luettu Ronja Ryövärintytärtä,

ja siinä hengessä asteltiin sammalmetsälle.

Selvittelyjeni mukaan sammalmerkillä 

ei tällaisessa työssä ole merkitystä.

(Opin kyllä, että karhunsammaleesta tehdään sammalmatot ja seinäsammaleella tilkitään hirsiseinän kolot)

Olennaista on ottaa tarpeeksi maa-ainesta sammaleen mukaan,

koska tarkoitus on, 

että sammal jatkaa eloaan uudessakin "kodissa".

Poistin ensin ehkäpä banaanilehdykät 

(kuivuneet ja kuluneet) tossun rungosta.

Sitten vuorasin muotin kanaverkolla sisältäpäin.

Kun tehdään esim. sammalnallea, sammal asetetaan kanaverkon alle.

Ja sen jälkeen aloin levittää sammalmattoja tossun päälle.

Ikään kuin ompelin ne n. metrin pituisilla rautalangoilla kiinni verkkoon. Tyyli vapaa.

Istutin tossuun ruusut. 

Vähän se hakee vielä paikkaansa. 

Ja kuulemani mukaan sitä tulee välillä kastella ja 

tarjoilla sille esim. piimäpurkin huuhteluvedet.

Pidin kovasti tuosta sammaleen työstämisestä,

jotain koria voisi koittaa seuraavaksi.

Yrttikokkailua

Mahdollisesti joskus syksymmällä kokkaillaan yrteistä..

Nyt vasta istutin yrttien siemeniä.

Tiedän, että monet lajikkeet olisi jo pitänyt esikasvaatella,

ja erotella isompiin purkkeihin ulos nyt,

mutta näin nyt kävi tänäkin vuonna. 

Keksin vihdoin käyttöä 

kuluneille käytöstä poistetuille Mummun kattiloille 

ja muille purkeille.

Nimiöin kattilat tommosella tussilla,

joka tarttuu kaikkeen..

Yrtit saa nyt kasvaa kattiloissa 

tällä meidän isolla ulkopöydällä.

Vein parit yrttipurkit tuliaisiksikin viikonlopun reissuilla.

 

Kunpa ne kasvaisi nopeasti,

tekisi meinaan mieli yrttifoccacciaa.

kooPernu

kooPernu

on Helsingin Punavuoressa, Pursimiehenkatu 15 sijaitseva 

uniikki vintage putiikki. klik. 

Kärstin tekee, teettää ja hankkii sinne löytöjä.

Huonekalut ja astiat elivät ennen Ranskassa,

käsitöiden materiaalit pääasiassa Suomessa.

Tässä muutamia kuvia, mutta suosittelen ostosretkeä paikanpäälle.

Viime reissullani ostin tällaisen skrakakorun. 

Se on aivan erityinen.

Muovikassista kassi!

En usko minäkään,

että tämä tyylikäs ja pehmeä tyyny on loihdittu sukkahousuista.

Viimeisimmässä Ruoka&Viini -lehdessä 

kooPernun perustajien herkullisia reseptejä.

Kärstinin eloa on esitelty ennenkin tässä blogissa.

Esimerkiksi täällä. klik.