Tour de SUURLuvia

Luvian kunta tulee lähivuosina katoamaan Eurajokeen.

Rikas kunta pelastaa meidät, jotkemme pärjää yksin.

Lähdimme "eilen" pyörimään uudessa kunnassamme pyörien kera.

Kuvattavaa olisi ollut paljonkin,

kaunista maalaismaisemaa, metsää, peltoja, mökkejä, latoja, pikitietä, rauhaa, värikästä kukkaloistoa ja vaikka mitä.

Tavoitteenamme oli päätyä KakuEnon luokse yökylään,

joten paljoa ei pysäilty kuvailemaan.

Menomatka Lapijoelle pikkuisia rauhaisia teitä pitkin oli 36km.

Seuraavana päivänä palasimme pikaa tietä pitkin 32km,

Pamu haki lapset, koska aurinkoinen keli muuttui rankkasateeksi.

Vuojoen kartano Eurajoella on upea!

Pakkirataksen laatikkopyörä toimii todella kivasti reissussa.

Erityisesti lasten ja tavaroiden kuljetus on kätevää.

Pyörä on pikkasen raskaampi kuin normipyörä,

vaikkakin siitäkin vaihteet löytyy.

Pyörän pituuteen oon tottunut nopeasti.

Kesäretkelle pukeuduttiin eiurheiluvehkeisiin,

jalassa släpärit,

koska sain tuliaiseksi muumimaailmaretkeltä rakon varpaaseen.

 

Eväätkin melko epäurheilijamaiset.

Kaffe Alman suklaakakku douppinkii.

Mut pyöräily on kivaa!

Ja kiitos KakuEnolaan!

Kaikenlaisia pyöräretkiä on suunnitteilla,

Turun saariston rengasreitti jäänee seuraaviin kesiin.

 

Saapas, nähdä!

 

 Tarina Saapasjalan kiertueesta

Olipa kerran saappaat Sennillä.

Sitten oli samat saappaat Emmalla.

Sitten saappaisiin tuli reikä.

Sitten saappaat ilahdutti maljakkona sisällä.

Sitten saappaat toimivat maljakkona ulkona.

Ja sitten vielä uudestaan maljakkona eri kukille.

Sitten saappaita käytettiin muottina betonisaappaille.

Sitten niitä saksittiin.

Sitten niitä paikattiin Jes.teipillä.

Sitten niihin valettiin taas betonia.

Ja sitten saapastelu eli edestakaisin kulku ilman päämäärää jatkui..

Kiertue jatkuu!

Täällä tarkemmin tosta betonireseptistä.

Säästöbussi

Mä säästän. 

Ei ole kauaa, kun kuulin 

että nykyajan ihmiset eivät säästä. 

Säästäminen kun on mummojen hommia.

Tuhlailin ennen muunmuassa laukkuihin. 

Sitten päätin, että seuraavaksi hankin Kunnon Laukun.

No sitä rahaa mulla ei vielä ole ollut, 

joten asialle pitää tehdä jotain.

Kolme vuotta olen ollut laukkuostolakossa, paitsi

juuri kierrätyskeskuksesta hommasin tämän pikkulaukun. 

Maksoi 50 senttiä!

 

Helpoin säästökohde elämässäni on työmatkat.

Kuljin aina yksityisautolla.

Kuukausi sitten löysin bussipysäkille.

Ilman sisäisen tarkastuksen yliopisto-opintojakin 

(5op löytyy silti)

pystyisi ehkä laskea, että säästö on melkomoinen!

Seutulippu kun maksaa 60 euroa kuukaudessa. 

Sen summan ajelee yksikseen viikossa.

Ja jos jokin niin joukkoliikenne on vihreää!

Linja-autossa on siis tunnelmaa,

mutta ei aina.

Mun työ sisältää välillä päivystystä, tarkoittaen etten aina ehdi tänne syrjäkylille tuleviin "pikavuoroihin". 

Myöskään koulujen loma-aikoina nämä linjat eivät kiidä.

Joustamista tuo vähän vaatii, 

mutta yllättävän hyvin se on sujunut.

Säästövinkkejä otetaan vastaan 

(sekä vihreitä että "metallisia")

!