PT

Pitkä Tauko

Pian Taas

Pienet Terkut

Pystynkö Tähän

Pullukka Treeni

Personal Trainer

Siinä kait ne olennaisimmat.

Taukoiltu täältä,

kun on ollut muka muuta..

Tää blogi ei muutu fitnesshenkikseksi,

siitä ollaan vielä niin kaukana,

mutta voin vähän valottaa uutta eloani.

En ole askarrellut, herkutellut enkä blogeillut.

Olin loppusyksystä Liikun Inbody-mittauksessa,

ja masennuin.

Nyt asialle yritetään tehdä jotain.

Joulupukki auttoi mua, antamalla lahjaksi personal trainerin!

PT on laatinut minulle ruokavalion ja kunto-ohjelman.

Sisältää 2 salitreeniä ja 4 aerobista treeniä 

(olennaista matala syke ja aika, ei väliä lajista).

Lisäksi reenaamme yhdessä viikottain.

Nyt kuukauden jälkeen voin kertoa,

että oon kyllä ihan innoissani.

Ehkäpä joskus voin raprotoida positiivisia tuloksia. Toivon.

Lasten kanssa pystyy tekee jotain harjoituksii.

Yläkuva eiliseltä.

Hiukan vaihtelee nää talvikelit.

Edelleen Paulan kahvakuula on in.

Kuvan kuula tosin pelkkää kuvausrekvisiittaa..

Terveisiin ysikytluvult. Löysin suulista treenikaverin.

Melko eilinen, mutta kätevä, 

sillon kun ei oo lapsenvahtii ja ei pääse ulos. 

Hiihtokuva Lapin reissulta.

Huomioi MOVEITin kassi.

Siellä on huiput jumpat edelleen!

 

Energistä jatkoa!

"Jazz-kultturellisti"

 En usko, että rikki,

- ollut tää kone,

mutta käyttökatkolla (lomalla),

koska taas näyttää toimivan.

 

"Eilen" taputettiin Pori Jazzit.

Aikaisemmin (ennen lapsia) viihdyin siellä enempikin,

ja muutaman välivuoden jälkeen taas,

pääsimme Kirjurinluodolle konserttiin.

 

Ei aavistustakaan niistä esiintyjistä,

mutta tunnelma mitä mainioin.

Aurinkoa, hyvää seuraa, viiniä, 

niillä se konserttielämys on taattu.

 

On tossa muutakin puuhailtu,

postailen mieluusti pian lisää.

 

Haaveilen pikku triathlonista,

nyt kun se on täällä julkaistu,

toivon sinne päätyväni.

Se kyllä tarkoittaa sitä,

että huomisaamuna ennen töitä, 

täytyy vähän polskutella. 

Kivaa (loma)viikkoa,

töissä ainakin tuntuu siltä, 

että koko muu valtakunta on lomalla!

Aurinkoa!

 

P.S. Lupa kuvaan ois kiva..

Lievähkön rinsessan arki on silkkaa luksusta

Niin se on. Sillai pitäis elää, että arki olis riemullista.

Ja kyllähän se on.. (pääsääntöisesti)

Olen päässyt takaisin töihin, äitiysloma lomailtu.

(Jouni jäi kesäksi kotiin hoitamaan lapsia).

Koko perhe on ollut melko terve.

Kevään flussa-aalto on unohtunut.

Oon jatkanut innostuneena urheilua.

On juostu. Pyöräilty (laatikkopyörällä ja tavallisellaki). Moveit-jumppailtu. Kahvakuulattu.

Uusimpia innostuksia työmatka pyöräily (25km suunta) 1krt/vko,

ja lounasjumppailu (kyl silti syödäänki).

Krikutilli talkoo-työllistää melko paljon.

Mutta kivassa hääpöllyssä saa olla koko ajan. 

Kesä. Kesän valo, värit, kukat, tuoksut, tunnelmat ja tuulet. 

(eikä paljon tarvita toppatakkia enää..)

Semmosta mun arkeen kuuluu (terkkuja Kärstin!)

Askarteluille ei kauheesti ole jäänyt aikaa,

ja siksi on blogikin vähän hitaalla.

Kuvaaja Miikka Kiminki

 

Onneksi on silti juhlaakin.

Juur valmistaudutaan juhannus"festareihin".

Kivaa keskikesän (?) juhlaa!

Ja nautitaan arjesta!

"Hukassa"

Kuukauden kuluttua työpaikka kutsuu minua.

Viikonloppuna pääsin vähän tunnelmaan, 

kun olin työkavereiden kanssa niinku "hukassa".

Olikin todella mukavan aurinkoinen ilta,

meren rannalla.

Ihan tuli jo kesäisiä ja mökkihuumaisia ajatuksia.

Kiitos kaikesta kaikki!

Perjantaina löysin itseni silti, merestä pulahtamasta.

Tiku ystävällisesti otti auringonlaskusta kuvan, 

kun mä en ehtinyt pois paljusta..

Hukassa olen ollut myös tämän blogini kanssa.

Mun piti esitellä täällä mun tuunailuja,

mutta kun niin kauheen vähän on tullut mitään varsinaista tehtyä...

Pakko-kakkua (ei pullaa)

Moi.

Jotenkin vaikeeta ollut mun blogeilu.

Haluisin kyl tehdä tätä,

mut en tiedä.

Tuntuu tässä olevan vähän muutakin.

Lukeekohan tätä ketään.

En vaan saa mitään luovaa aikaiseksi.

Semmosilla mietteillä tänä aurinkoisena päivänä,

kun molemmat lapsoset nukkuu.

Nainen 1 kk, heräsi viime yönä ekan kerran klo 6.

On me muutoinkin nukuttu hyvin

(koputtaa puuta).

Apua, nyt se jo alko "meidänlapsisitäjatätä",

 päätin jo aikaa sitten, ettei tästä tuu kotiäitiblogi.

No elämä taitaa olla ny niin kotiäiteilyä.

Asiaan.

Tää suklaakakkuohje on pitänyt julkaista jo ajat sitten.

(voi olla julkaistukin.. kesäkelit hataroittaa pääni)

Suklaaherkun resepti:

4 munaa

2 dl sokeria

Vaahdota

200g voita

300g tummaa suklaata

Sulata

Puolikas tl leivinjauhetta

1 tl vaniliinisokeria

2dl vehnäjauhoja (toimii myös gluteenittomilla jauhoilla)

Nämä sekoita

Ja kaikki yhdistä

Paistetaan 200 asteessa 10-15 minuuttia.

Pitää jäädä vähän höllyväksi.

Kovettuu kyllä.

Kannattanee tehdä edellisenä päivänä ja säilöä jääkaapissa.

Ennen tarjoilua päällinen

100g suklaata ja pari rkl voita

Sulata.

Muista herkutella!

Mulla on resepti kätevästi tekstiviestinä,

että numeroa vaan tännepäin,

kun "kaikki" tykkää tästä.

Tauolta

Täällä ollaan taas...

Blogi on ollut "vähän" tauolla, 

kun mua on "vähän" väsyttäny..

Ja olen kasvatellut mahaani. 

Juu pieniin päin tässä ollaan ja elämä on ihmeellistä.

Katotaan saanko jotain postauksia tässä aikaan.

On ehtinyt tapahtua vaikka mitä.

Ihan hirmusesti en ole saanut luotua,

mutta katotaan mitä saan esitellyksi..

Muutamat ystäväni ovat kyselleet,

onko mulla kaikki hyvin,

kun mitään ei ole tapahtunut täällä.

Kiitos huolenpidosta,

kaikki on todella hyvin!

Palataan,

toivottavasti pian!

Anu

Kippis!

Blogitus onkin hyvä kanava kertoa toiveistaan. 

Ilmaisin viimeksi, että tekisi mieli kuplivaa. Klikkaa.

Ajeltiin kesäreissulla kohti Helsinkiä, 

ja siellähän Kärstinillä oli kuohuvat kylmässä.

Ja suloiset Café de Paris -lasit odottamassa

(ostettu Ranskasta vanhantavaran markkinoilta).

"Eilen" tekemäni tarjotin pääsikin hyvään kotiin. 

Kippis Kärstin, minä ja SINÄ!

Lisää tästä ranskattaren kodista ensi kerralla! 

Tärpit tänä vuonna

Tammikuun ajan olen koittanut nuuhkia tämän vuoden trendejä.

Itse en ole ollenkaan trendikäs.
Mitä se sitten tarkoittaakaan.

Trendi sananahan tulee taloustieteestä, 

ja sillä tarkoitetaan ainoastaan kehityksen suuntaa. 
Siitä huolimatta olen listannut, 
miten ajan ilmiöt näkyvät meillä.

Blingbling on jo pitkään ollut in, 

muidenkin kuin alakoululaisten tyttöjen mielestä.

Talouden epävarmuuden aikana
sijoittaminen suoraan arvometalleihin kannattaa. 

Toisin sanoen metallinhohtoa ei toistaiseksi voi olla liikaa!

Olen jo hommannut vanhan nahkatuolin, josta teen tämmösen..
 

Alkuperäinen kuva

Talous. Epävarmuus. Nousut. Laskut. Suorat. Raidat. Siksakit.

Pikkasenko tärhäkkä lattia? 
Erkkariteipilläkö saa tämmöstä aikaan? 

Alkuperäinen kuva

 Tänä vuonna on ymmärrykseni mukaan kuumaa olla

ekokapinallinen, 

luksushippi tai 

värimellakoitsija..

Värimellakasta tulee mun mieleen legojen perusvärit. 
Legopalikat värittävätkin meidän arkea tänä vuonna.

  

Vuoden värinä loistaa smaragdinvihreä. 
(vrt. Ruohonvihreä tai Luvenvihreä)
Tänä vuonna mä meen etsimään Muumit Laakosta, 
kun en tunne niitä.

Alkuperäinen kuva

Ylenpalttiset asusteet. 
Korut suuria ja kiiltäviä.

Mustapuu koru

  
Muuta: 
Rannekorut kyynärpäässä. Hanskat.

Merihenkisyys. Ajopuiden silkkinen pinta.

Aarteiden keräily ja perinteiden arvostus.

Verkkokaupat. Palvelut.

Aikakausien kertaus. Ehkä ysäri on nyt in.

Tehokkuus. Niin työssä kuin vapaa-ajalla. 
Ei palaverejä, ei paapomista, 
ei työajan pidennystä vaan laajennusta.

Perusruuat ja puhtaat raaka-aineet.

Trendiennuste ei ole mikään, jos siinä ei mainita, että pastellisävyt on keväällä in, 
samoin kuin luonnollisuus ja etniset kuviot.

Näillä mennään! Tai miten sinä nuuhkit ajan tuoksut?

Saanko eilisen -blogi

Deadline ja eräpäivät ovat olleet suurin motivaattorini koko elämäni ajan. En saa mitään aikaiseksi tai valmiiksi ellei ole määräpäivä, johon mennessä pitää olla valmista. Blogin nimi juontaa juurensa opiskeluaikoihini Muotoiluinstituutissa. Muutamia kertoja on postitoimistosta yritetty saada edellisen päivän leimaa, jotta osanotto kilpailuun, työhakuun tai opiskelupaikkaan onnistuisi. Opiskellessani myöhemmin tradenomiksi opein todellakin saamaan kaiken valmiiksi eräpäivään mennessä, joten eilistä ei enää ole tarvinnut pyytää. 

Muutenkin pyrin keskittymään siihen, että eläisin tässä hetkessä. Olisin onnellinen menneestä ja avoin tulevalle. Myönnän, että siinä riittää haastetta!

Eilisen pyytäminen liittyy elämääni muillakin tavoin. Asumme perheeni (mies ja vauva) kanssa isäni lapsuudenkodissa, Mummulassani, joka sijaitsee aivan oman lapsuudenkotini naapurissa. Ei tosiaan ole omena kauas tipahtanut (eihän ne kauas tipahdakaan, meillä ainakin omenapuut tiputtavat satonsa aivan juurilleen, nokkosten joukkoon..).  Ylpeilen kuitenkin sillä, että asustelin muualla (Vammalassa, Vantaalla, Helsingissä ja Porissa) lähes kymmenen vuotta, että olen nähnyt kuitenkin muutakin, kuin tämän pienen maalaiskylän. Mutta todellakin, saan olla onnekas, että paluu tänne eilisiin maisemiin onnistui.

Vanhan 1947 valmistuneen rintamamiestalon ostaminen on kyllä ollut paras ostokseni  (vaikka lainojeni kanssa alituiseen ressailenkin). Talon vintiltä, suulista ja pihapiiristä olen löytänyt lukuisia ”aarteita”, ja materiaalivarasto on todellakin ehtymätön. Pidän itseäni luovana, mutta enemmänkin voisi uusia juttuja syntyä. 

Siinä syitä, miksi aloin pitää tätä blogia. Tavoitteena on saada aikaan esittelykelpoisia juttuja eilisten aikojen tavaroista. Voisin esitellä ainakin kotini, puutarhan, saunan, suulin (sitten, kun se on siivottu!!), kellarin (siivous myös kesken), suksijutut, lamppumalliston, Iivon jutut, taulut, tulevan vaatemalliston ja kaikenmoista.. 

Tervetuloa mukaani tekemään eilisistä sekä tänäisiä että huomisiakin juttuja!

Jutuilla tarkoitan lähinnä tuotteita, koska kirjallinen ilmaisuni on ylioppilaskirjoitusten arvosanoin I ja A, eli hylätty ja juuri läpäisty. Kielipoliiseille tuotan mielelläni kiksejä!

Tervetuloa mukaan!