Siivoillessani askartelunurkkaani,
löysin melko monta keskeneräistä projektiani.
Ja "eilen" sain valmiiksi yhden niistä.
Teollisen neuleen opintojen myötä,
tulin päätökseen,
että neuleen neulominen käsin on minulle liian hidasta.
Tosiaan tämänkin tuukin valmistamiseen kului vuosia,
no aktiivista aikaa muutamia tunteja.
Paperituuki on tehty jämä paperinarusta.
Neulos oli ainaoikeeta, isoilla puikoilla ja melko "peltistä".
Metalliverhot sopikin hyvin tuukin kanssa keittiöön.
Paitsi meinaan aika pian vaihtaa verhot.
Tekstiiliopinnoissa opittu myös,
että itsetehdynkankaan alku ja loppu on merkittävät.
Metrikamaa on maailma pullollaan.
Ihan sen vuoksi kiinnitin sydännapit kulmiin.
Mummalta saatu aloe veran pistokas
ja huom. trendikkäässä marmoriruukussa.
Ihan kiva tuuki.
Olisi voinut olla kyllä paljon pidempi.
Mut langanpätkät loppu.
